Voihan ketturepo sentään, kun ootan kovasti soittoa Streetgroupilta! Nimittäin se tietäisi sitä, että Iron Fist kuorma olisi saapunut Suomeen ja voisin hypätä auton kyytiin ja hakea ne Mikkelistä. Haluan ehdottomasti päästä sovittamaan niitä kenkiä, sillä olen todennut kyseisen merkin kanssa että mallista riippuen koot vaihtelee kovasti. Monet Iron Fistin peruskorkkarit meni miulle 37, mutta yksi oudompi malli meni 36 ja kuitekin omistan yhdet 38 nilkkurit. =D Plus tuolta liikkeestä uskon löytäväni kaikkea muutakin kivaa, johon voisin eurojani upottaa, en nimittäin ole ostanut itelleni mitään synttärilahjaa vieläkään.
Olinpahan muutes taas mainoksen uhri.... huoh. Luin Nadjan blogista Isadoran Graffiti Nails kynsilakasta. Se näytti sen verran mielenkiintoiselta ja kivalta tuotteelta, että päätin sitten perjantaina ostaa sellaisen. Olin kyllä ostamassa ihan tavallista mustaa kynsilakkaa, mutta sitten päähäni pälähti tämä Isadora. Kovan etsimisen jälkeen löysin kuin löysinkin Anttilasta näitä lakkoja, mutta väreinä oli vain vihree ja keltainen.. :( Olin kovasti suunnitellut mustan ostamista, mutta sitten totesin musta lakka kädessäni että eihän tuo keltainen väri pöllömmältä voi näyttää mustan kanssa. Hintaa taisi olla sen 7,75e? No kuitekin vähän alle 8 euroa. :D
Siinä on nyt netistä bongatusta kuvassa noita värejä enemmin, mutta mie tosiaan tällä kertaa ostin tuon keltaisen. Haaveena olisi myös joskus saada se musta.. nimittäin punaisen aluslakan kanssa se olisi upea :)
Ja olinpahan tässä tekstin lomassa tekemässä teille kuvasarjaa hauskasta operaatiosta, mutta kameran akku sano pimpom. Voin tehdä sen myöhemmin jos joku nyt oikein innostui asiasta :) Tai noh onhan muissa blogeissa varmasti näkynyt vaihekuvia, ainakin yllämainitussa Nadjan blogissa.
Hmm ei kai tässä kummosempia sitten ollutkaan... Ainii! Olette varmaan huomannut telkkarissa pyörivän Seppälän mainoksen? Mie ku näin sen ekaa kertaa niin mieleeni ei jäänyt mitää muuta kuin se yksi musta korsetti, joka on sen vuoria ylittävän tytön päällä aivan alussa. Olen nyt sen jälkeen kytännyt että tulisko se myyntii vai ei, sillä meinasin sen ostaa itelleni synttärilahjaksi. Nyt on menny kohta jo melkein kk ja enpähän ole missää sitä saakutin korsettia nähnyt. Vai meneeköhän ne kivoimmat vaatteet vain myyntiin Helsinkiin ja Tampereelle, mistä on tällei Lappeenrannassa asuvan vain haaveiltava?! Tai jos niitä ei edes tule, niin miksi ihmeessä sitten sitä pitää pyöritellä tvssä? Ja kyllä, olen katsonut netistä kyseistä mallistoa mutta sitä en missää näe. Kussaako taas kuluttajan silmään ja kovasti? Ja nyt kun pääsin valivalin makuun, niin miksei Gina Tricot tule Lappeenrantaan!? Nonii, nih eiköhän tää riitä :D
maanantai 27. syyskuuta 2010
sunnuntai 19. syyskuuta 2010
Murrr
Äh, miun oma kone on vieläkin sökönä..ja arvatkaas kuinka paljon se ketuttaa?! Tosin miulla on käytössä yksi toinen lainakone, mutta ei ole ollut vielä innostusta alkaa lataa tähän kuvia, koska kuitekin hiljaa pienessä mielessäni toivon että oma kone olisi ihan kohta redi ja sitten saan laitettua tänne tarkoitettuja kuvia.
Noihin miun synttäreihin palatakseni, miun on pakko mainita että koin elämäni romanttisimman illan ja muutenkin koko päivä oli aivan huippu! <3 Ainii... ja yksi lahja oli lahjakortti, joilla pääsen ostamaan haluamani Iron Fist kengät. ;))) Miulla on huippu mies, heh.
Mitäs mieltä työ olette animesta? Olenkin maininnut yhden loistavan anime leffan täällä blogissa ja se on Ponyo rantakalliolla. Nyt sain myös lahjaksi Henkien kätkemä ja Maameren tarinat. Muistelisin, että oisin joskus telkusta tai jossain muualla nähnyt osia tuosta Henkien kätkemästä ja Maameren tarinat olen palavasti halunnu nähdä jo pitkään! En ole vieläkään kerennyt katsoa kyseisiä leffoja, kun "työt" haittaa vapaa-aikaa! ;D Mutta joku ilta vielä herkuttelen noilla leffoilla täysin rinnoin ja olen pienessä nirvanassa.
Noihin miun synttäreihin palatakseni, miun on pakko mainita että koin elämäni romanttisimman illan ja muutenkin koko päivä oli aivan huippu! <3 Ainii... ja yksi lahja oli lahjakortti, joilla pääsen ostamaan haluamani Iron Fist kengät. ;))) Miulla on huippu mies, heh.
Mitäs mieltä työ olette animesta? Olenkin maininnut yhden loistavan anime leffan täällä blogissa ja se on Ponyo rantakalliolla. Nyt sain myös lahjaksi Henkien kätkemä ja Maameren tarinat. Muistelisin, että oisin joskus telkusta tai jossain muualla nähnyt osia tuosta Henkien kätkemästä ja Maameren tarinat olen palavasti halunnu nähdä jo pitkään! En ole vieläkään kerennyt katsoa kyseisiä leffoja, kun "työt" haittaa vapaa-aikaa! ;D Mutta joku ilta vielä herkuttelen noilla leffoilla täysin rinnoin ja olen pienessä nirvanassa.
tiistai 14. syyskuuta 2010
maanantai 6. syyskuuta 2010
Copycat
Nyt tulee taas vähän ajatuksen kanssa tehty postaus, sillä minua hieman ärsyttää. Olen nyt tutustunut hieman lähemmin aiheeseen nimeltä APINOINTI. Varmasti suuremmalla osalla on aiheesta jotain sanottavaa ja koettuja juttuja, mutta kuinka moni voi sanoa siihen väliin että ovat olleet asiasta imarreltuja? Näinhän kuulemma pitäisi suhtautua jos joutuu ns kopioinnin kohteeksi.
Yksi, kaksi tai kaksi ja puoli juttua saattaa vielä mennä vähän läpi sormien, mutta hittojakos sitä aina jaksaa kattoa vierestä ja olla sanomatta mitään. En kun kuitenkaan ole sellainen ihminen, että menisin päin naamaan sanomaan että nyt pliis nostetaan kissa pöydälle..vaikka niin varmaan pitäisi tälläsissä asioissa tehdä. Joten yleensä miun tilanteet menee sillee, että olen vain hiljaa ja nielen pettymyksen.
Okei, okei ymmärrän että kun ollaa samanlaisia tai elellään samanlaista "elämäntyyliä" niin samat asiat ovat pinnalla kaikilla. Mutta kun asia alkaa mennä törkeeksi ja tunnet itsesi mitättömäksi, sillä omat kivat juttusi (vaikka ulkonäköön liittyen) ovat apinoitu viimeistä kohtaa myöten. Hiio hoi kun on kiva olla erilainen nuori nainen, mutta seurassasi on pari aivan samannäköistä tyyppiä. Vedänkö kaljuksi, liikunko iltabileissä remonttihaalareissa tai omat tulevaisuuden haaveet muuttaa toiseksi koska toinen menee ja tekee ne nenäsi edestä.
Onpa kiva miettiä jatkuvasti kaveripiirissäsi että uskallanko sanoa ääneen asioita, että varmasti säilytän sen omana juttunani.. Esim löydän jonkun kivan tuotteen netistä ja haaveilen siitä kovasti ja iloisena kerron siitä kuinka varpina sen ostan, kunhan saisin vaan vähän rahaa säästöön..kappas kappas kohta on kertomallani tyypillä samainen retku päällä ja harmikseni totean, ettei sitä voi enää itse ostaa. Tai sitten olet ostanut jo vaikka uudet kengät ja olet kyseisestä merkistä aivan innoissasi.. hmm ja kuinka käykään, kohta toisella kaapit täynnä kyseistä merkkiä. Tai vihdoinkin tajuat millaisissa hiuksissa viihdyt ja ne on mielestäsi nätit (kotikonstein leikatut ja värjätyt) ja auta armias ku pidät vähän aikaa lepoa hiuksille leikkaus- ja värjäysrumbasta, niin johan tullaan ja viedää sekin idea. On todellakin nastaa olla köyhä ja erilainen.
Onneksi miulla on yksi mahtava luottoystävä, johon voin näissä asioissa luottaa. Ja miusta on hassua ettei miuta haittaa vaikka hän olisi kanssani samanlainen päästä varpaisiin! Se johtuu täysin siitä, että ollaan yhdessä löydetty ne uudet kivat jutut, koettu samat jutut ja yksinkertaisesti tiedän että se on hänen oikea hyvä makunsa näiden asioiden suhteen, eikä vaan "tälläsestä mun pitäisi tykätä, koska tää kuuluu tähän "rock 'n' roll-lifestyleen". Pah, aika surullista sillä mie elän niinkuin siltä tuntuu ja en todellakaan mieti mitään brändiä, tyyliä ja laatikointia. eikös ois aika todella punkrockimaista vetää naama täyteen lävistyksiä tai tatuoida itsensä päästä varpaisiin?! pyh joku raja sentään ja sen takia en niin tee.
Olkaa niin kilttejä ja kysykää rehellisesti asianomaiselta mietteitä, jos meinaatte oikeasti tehdä jotain aivan kopioimista. Eiköhän jokainen tiedä alitajuntaisesti mistä uuden ideansa on yhtäkkiä saanut ja miusta sen voi myöntää reilusti. Miusta on tyhmempää tehdä se toisen selän takana ja sitten leikkiä hölmistynyttä..
ps. en nyt sano että kaikki näin tekee tai kaikki on tapahtunut yhtäkkiä, vaan nää jutut on koettu tässä ihan elämän aikana.
Yksi, kaksi tai kaksi ja puoli juttua saattaa vielä mennä vähän läpi sormien, mutta hittojakos sitä aina jaksaa kattoa vierestä ja olla sanomatta mitään. En kun kuitenkaan ole sellainen ihminen, että menisin päin naamaan sanomaan että nyt pliis nostetaan kissa pöydälle..vaikka niin varmaan pitäisi tälläsissä asioissa tehdä. Joten yleensä miun tilanteet menee sillee, että olen vain hiljaa ja nielen pettymyksen.
Okei, okei ymmärrän että kun ollaa samanlaisia tai elellään samanlaista "elämäntyyliä" niin samat asiat ovat pinnalla kaikilla. Mutta kun asia alkaa mennä törkeeksi ja tunnet itsesi mitättömäksi, sillä omat kivat juttusi (vaikka ulkonäköön liittyen) ovat apinoitu viimeistä kohtaa myöten. Hiio hoi kun on kiva olla erilainen nuori nainen, mutta seurassasi on pari aivan samannäköistä tyyppiä. Vedänkö kaljuksi, liikunko iltabileissä remonttihaalareissa tai omat tulevaisuuden haaveet muuttaa toiseksi koska toinen menee ja tekee ne nenäsi edestä.
Onpa kiva miettiä jatkuvasti kaveripiirissäsi että uskallanko sanoa ääneen asioita, että varmasti säilytän sen omana juttunani.. Esim löydän jonkun kivan tuotteen netistä ja haaveilen siitä kovasti ja iloisena kerron siitä kuinka varpina sen ostan, kunhan saisin vaan vähän rahaa säästöön..kappas kappas kohta on kertomallani tyypillä samainen retku päällä ja harmikseni totean, ettei sitä voi enää itse ostaa. Tai sitten olet ostanut jo vaikka uudet kengät ja olet kyseisestä merkistä aivan innoissasi.. hmm ja kuinka käykään, kohta toisella kaapit täynnä kyseistä merkkiä. Tai vihdoinkin tajuat millaisissa hiuksissa viihdyt ja ne on mielestäsi nätit (kotikonstein leikatut ja värjätyt) ja auta armias ku pidät vähän aikaa lepoa hiuksille leikkaus- ja värjäysrumbasta, niin johan tullaan ja viedää sekin idea. On todellakin nastaa olla köyhä ja erilainen.
Onneksi miulla on yksi mahtava luottoystävä, johon voin näissä asioissa luottaa. Ja miusta on hassua ettei miuta haittaa vaikka hän olisi kanssani samanlainen päästä varpaisiin! Se johtuu täysin siitä, että ollaan yhdessä löydetty ne uudet kivat jutut, koettu samat jutut ja yksinkertaisesti tiedän että se on hänen oikea hyvä makunsa näiden asioiden suhteen, eikä vaan "tälläsestä mun pitäisi tykätä, koska tää kuuluu tähän "rock 'n' roll-lifestyleen". Pah, aika surullista sillä mie elän niinkuin siltä tuntuu ja en todellakaan mieti mitään brändiä, tyyliä ja laatikointia. eikös ois aika todella punkrockimaista vetää naama täyteen lävistyksiä tai tatuoida itsensä päästä varpaisiin?! pyh joku raja sentään ja sen takia en niin tee.
Olkaa niin kilttejä ja kysykää rehellisesti asianomaiselta mietteitä, jos meinaatte oikeasti tehdä jotain aivan kopioimista. Eiköhän jokainen tiedä alitajuntaisesti mistä uuden ideansa on yhtäkkiä saanut ja miusta sen voi myöntää reilusti. Miusta on tyhmempää tehdä se toisen selän takana ja sitten leikkiä hölmistynyttä..
ps. en nyt sano että kaikki näin tekee tai kaikki on tapahtunut yhtäkkiä, vaan nää jutut on koettu tässä ihan elämän aikana.
torstai 2. syyskuuta 2010
I wish...
Tuleeko muilla sellaisia hetkiä, että haaveilee kaikesta kivasta JOS olisi vain rahaa? En nyt tarkoita että olisin kaameen pinnallinen tai että materia tuottaa onnellisuutta tms tms... mutta siis ihan tervettä haaveilua? Kaikilla on varmasti toiveita ja mietteitä ja niitä toteutetaan silloin kun on rahaa. Toisilla ne on suuria (talo, lapsi, häät) ja toisilla pieniä (hyvä hiuslakka, aurajuusto, hyvän bändin cd), mutta yleensä kaikilla on niitä molempia. Tiien vain että köyhänä ei ole helppoa ja tosissaan sitä aurajuustoakin saa välillä vain haaveilla. ;)
Iron Fist korkkarit: aloitetaan tälläsistä helpoista asioista kuin kengät. :D Miulla on yhdet Iron Fistin nilkkurit, mutta toiveena olisi joskus hankkia hieman värikkäämmät korkkarit.
Lisää ihania mekkoja: kauniita mekkoja ja pukuja ei voi olla liikaa ja jokainen nainenhan aina haluaa lisää, lisää, LISÄÄ! Hell Bunny, Rock Steady Clothing, Stop Staring, Vivien of Holloway, Lucky 13... yms! (kuvat on vain esimerkkejä kyseisiltä merkeiltä),
Mie kerron tässä muutamia juttuja joista haaveilen, joskus jopa saatan toteuttaa tai jotkui vain jää mieluisaksi tavoitteeksi.
Minna Parikan kengät: haluan, tahdon, rakastan... ei miulla tähän muuta sanottavaa.
Iron Fist korkkarit: aloitetaan tälläsistä helpoista asioista kuin kengät. :D Miulla on yhdet Iron Fistin nilkkurit, mutta toiveena olisi joskus hankkia hieman värikkäämmät korkkarit.
Lisää ihania mekkoja: kauniita mekkoja ja pukuja ei voi olla liikaa ja jokainen nainenhan aina haluaa lisää, lisää, LISÄÄ! Hell Bunny, Rock Steady Clothing, Stop Staring, Vivien of Holloway, Lucky 13... yms! (kuvat on vain esimerkkejä kyseisiltä merkeiltä),
Isompi asunto: Kukapa ei muka haluisi isompaa kämppää kuin 34,5 neliöö?
Sellanen ihana ja toimiva amerikanrauta: Minissä siis ei mielstäni ole mitää vikaa, mutta samaan talliinhan ne mahtuisi. :P
Ulkoinen kovalevy: Teen tätä postausta lainaläppärillä, sillä koneeni vissii sökähti ja kuvat sen mukana.
Hah, ainii voin haaveilla kokonaisesta uudesta koneesta. :D
Koira: tai noh, ei tää ole ihan rahasta kiinni, vaan myös omasta ajasta ja sen myötä uhrauksista, mutta jonain päivänä!
amstaffi
bodeauxindoggi
amerikanbulldoggi
dobermanni
rottweiler
tässä siis murto-osa miun lempiroduista, mutta jotekin tuo amstaffi on ollut lähellä sydäntäni jo monia vuosia.
Toinen Ragdoll: siis miullahan on sitten rikkaana eläintarha! :D mut heii, miun isossa asunnossa on myös Dinan uudelle kaverille tilaa.
Pakastin: miun nykyisessä asunnossa ei ole edes pakastinlokeroa, joten otetaan sitten kerralla iso ja paras!
Ulkomaan matkoja: Lontoo, Kööpenhamina, muu Eurooppa, LA, New York, Hawaji, Tokio
Kivoa lakanoita Quinciltä: Vau, siis oikeesti vau. Tälläsissä lakanoissa näkisi varmasti kivoja unia.
Tatuointeja: miun puolikas "hiha" on vielä kesken ja paljon on ideoita muutekin.. siis ihan liikaa. :P
Kai tässä oli nyt ihan tarpeeksi toiveita yhdelle illalle. Ja kun äkkiseltää näitä mietti, niin mitää ei tullu enää mielee! Hah.. no voihan näitä aina tehdä lisää :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
































