



Asukokonaisuuteen kuuluu .... paita,


.. haalarit ja ..


.. ja The Wild One -elokuvan Johnnyn lätsä. ;) heh
Tässä sitten kaikki yhdessä. Kokohan on 80, eli ei se poika pääse ihan heti näitä käyttämään.




Asukokonaisuuteen kuuluu .... paita,




.. ja The Wild One -elokuvan Johnnyn lätsä. ;) heh
Tässä sitten kaikki yhdessä. Kokohan on 80, eli ei se poika pääse ihan heti näitä käyttämään.


Tämä mekko oli saapunut kauppaan samana päivänä ja muutamat hassut koot oli enää jäljellä. Onneksi mie sain omani sieltä ostettua pois ja nyt omistan aivan ihanan Hell Bunnyn! :)
Ponyon jälkeen oltiin jo niin nälkäisiä, että pakko oli saada vain jotain ruokaa ja läheltä.. Jalat kuin huusi Hoosiannaa parin tunnin istumisen jäljiltä. Meninmme sitten Kampin Memphisiin syömään pitkän kaavan kautta ja kylläpä siellä tulikin istuttua ja kerrattua päivän tapahtumia. Tilasimme kumpikin hamppariateriat, nams.
Ilta alkoi hämärtyä ja oli aika siirtyä autoon kaunistautumaan.. mikä ei sitten ollut mitään helppoa. :D Esimerkiksi sukkahousujen laittaminen pienessä Nissanissa ei vain meinannut onnistua.. huoh vartija parat, jos heillä on nyt videomateriaalia meijen vaatteitten vaihto-operaatiosta. Mutta saatiin ittemme kuitenkin näteiksi ja oli aika siirtyä Korjaamolle (harmittaa ihan pirusti, kun miulla ei ole yhtään kuvaa meistä).
Kun Fatboyn oli aika soittaa, siirryimme odottelemaan muiden mukana salin puolelle. Tila oli kuuma ja pieni, eli puoli tuntia odottelun jälkeen alkoi jo kyllä kiukuttaa.. Plus muutamat humalaiset ihmiset alkoi saada miuta jo raivon partaalle ja olisi tehnyt mieli sanoa pari valittua sanaa. Mutta hyvää kannatti odottaa! Ensimmäisen biisin jälkeen jalka vipatti ja fiilis oli korkealla. :) Mitä nyt joku känninen vanhempi nainen yritti ilmeisesti saada miusta jotain nojatuolia, kun koko ajan sain väistellä häntä taaksepäin. Mutta oih ja voih.. Loistavuutta!
Jossei mitään muuta, niin kyllä Fatboylla karismaa riitti! Suorastaan tihkui. Ja oli jännä huomata, kuinka paljon enemmin Fatboy iskee livenä kuin cdltä. Kaverini kertoi jo tämän faktan juhannuksena, mutta nyt vasta sain kokea sen itse. Sen verran kutkuttava keikka ettei toivottavasti jäänyt viimeiseksi. =)
Aikaisin lauantai aamuna lähdemme kaverini kanssa ajelemaan Hellsinkiin ja siellä olisi tarkoituksena shoppailla koko päivä ja illalla sitten mennä Fatboyn keikalle! JEE! Siis erittäin mukava viikonloppu tulossa ja toivottavasti jaksan loppuun asti.. :D Kun tämä ikäkin alkaa jo painaa..
Eli nyt olen siis rakastunut tähän pulloon ja sen sisältöön. En vieläkään ostanut sitä, sillä 40e on miulle paljon rahaa hajuvedestä ja jäin odottelemaan jotain ihmettä. Rakastan, haluan ja himoitsen.. (nuuskuttelen täällä vieläkin vasenta rannetta)
Ilta lähti käyntiin The Bopcatsin säestäessä ja mielellään heitä taas kuunteli, mutta kauaa ei jaksanut katsella. Syynä oli se, että vasta olin heidän Old Cockin keikalla ja Totemi oli tänä iltana aivan täynnä! Huh, huh kellohelmoissa oli todella vaikea kävellä ihmismassan keskellä.
En ollut ennen nähnyt Matchboxia, joten odottelin aika kovin kyseistä bändiä. Ei heitäkään vaan kauaa pystynyt tuijottelemaan, kun näin lyhyenä tyttönä ei mitään edes kunnolla nähnyt ja eturivi näytti niin pelottavalta paikalta, ettei sinne uskaltanut työntäytyä. =D Mutta muutamat kuvat sain räpsästyä, kun johokin kulmaan hieman ujuttauduin. Loistava keikka se kuitenkin oli ja odotettuja biisejäkin tuli koko ajan.. eipä tosin tullut yllätyksenä, että Rockabilly Rebel tuli soittolistan viimeisenä biisininä. ;) Tosin olisihan se voinut olla encorekin.

Tulipahan nyt tämäkin legenda nähtyä ja eipä tarvi luultavasti toista kertaa maksaa itteeni kipeeksi, kun en kuitenkaan niin Matchboxia fanita. Mutta kiitos kavereille seurasta ja loistavasta illasta. =)
Hain Dinan Helsinkiläisestä kissalasta ja sen jälkeen ollaakin oltu erottamattomat kaverukset.
Isompaa persoonaa saa etsiä.. tosin hakusessa taitaa olla myös selkäranka! =D
Dinalla (eli rakkaalla lapsella) on monta nimieä: Pesis, Dinsku, Kissu, HöpsisPöpsis, Pökö, Vanukissa, Pökönautti.. Ja tuossa ei varmasti ollut kaikkea, lähinnä ne jotka nyt vain aamupöhnässä muistin.
Mie en osaa kuvitella elämää ilman karvaista turjakettani. Se kun lohduttaa, pitää seuraa, "auttaa" kaikessa, on aina jaloissa, nukkuu vieressä ja ennen kaikkea naurattaa miuta ja muita.
Tälläinen on minun oma kissani.
Lääkärissä nyt sattu ja tapahtui, ja lähdin sieltä kovissa kivuissa vaikkei sen nyt pitäisi niinkään mennä. Edessä on nyt liuta lisätutkimuksia ja kaiken maailman labra-aikoja, murr! Tuosta kidutuskäynnistä joudun vielä maksamaan sen 25,50e ja oi että rakastan miun vammasia ja kalliiksi tulevia vikoja. (melkein naurattaa tää mahdottomuus, mutta ei sitten kuitenkaan)
Käväsin siinä sitten apteekissa ja sinnekkin jäi se 15e.. Aikamoinen rahasumma yhteensä yhdelle päivälle. No kiukkusena sitten lähdin kotiin ja suunnittelin kovasti mennä viltin alle kipujen ja mässypussin kanssa. Eipä se nyt aivan sitten mennytkään niin kuin piti. Olin jättänyt avaimet sisälle ja vara-avain on kaverilla, joka on töissä. Siinä sitten muutaman puhelun ja kilometrien jälkeen kävin yksinään hakemassa miun vara-avaimen. Voi huoh mikä päivä! Yksi hyvä puoli tässä oli, että Mini ei hajonnut. En tiie mitä oisin tehny, jos oisin jääny johokin matkanvarrelle kaverin ja miun vara-avain kourassa.
Vaikka jotkui ajattelee X-Filesia vain nörttien ja muiden hörhöjen ohjelmana, niin se on niin paljon muutakin (tai näin mie itselleni uskottelen). On hienoa seurata Scullyn ja Mulderin orastavaa suhdetta ja huumoria ei säästellä. Olen huomannut että yhdessä tuotantokaudessa on aina pari jaksoa, joissa on hemmetin hienoa läppää ja olenkin saanut nauraa maha kippurassa ja itku silmässä. :') Viimeisin juttu jolle hirnuin koko jakson ajan, oli Scullyn koira.. Kun sen nimi oli Queeqeg, joka siis kuulosti lausuttuna tältä: Kviikvääk. =D Voi jummijammi.. Huoh, hymyilen jo pelkästään tuon jutun muistamisesta.
Mie yritän aina käännyttää miun kavereita hurahtamaan samoihin asioihin ja sen takia nyt ajattelin kirjoitella tämänkin. P.S. Satu, tiien että olen jo onnistunut sinun kohdallasi ;)
Eilen, eli perjantaina tein itselleni sitten hametta vanhoista jämäpaloista ja sen se on näköinenkin. =D En kyllä tiie tuunko sitä ikinä käyttämään lyhyytensä takia (tosin eihän paksujen legginsien tai sukkahousujen läpi pitäisi nähdä, mut..en vain ole tottunut minihameisiin.), mutta tulipahan tehtyä jotain erilaista.
Tästä lähdettiin liikenteeseen, eli mustasta ja pinkistä kankaista. =D Aah, ku ne vain sopii toisiinsa.
Kuminauha vyötärölle(=lantiolle), musta suikale rypytyslangan avulla mittoihinsa, alle suora kaitale pinkkiä kangasta ja tuolta se sitten näytti. Sovituksen jälkeen kauhistelin, että jopas tuli lyhyt kankaiden loppumisen takia eli ei muuta kuin penkomaan aarrevarastojani.
Löysin todella niukan palan pitsiä ja päätin sen sitten laittaa helmaan, jotta se hämäämää edes pikkaisen lisää pituutta. Sellanen rävellys tällä kertaa. =D